Makkaroita on monia ja nyt muuten lähetään sellaselle seikkailulle, jossa testaillaan ja kirjaillaan ylös mitkä on hyviä ja mitkä joutaa jättää hyllyyn.

Testipenkkinä toimii tollanen perus sähkösavustin/grilli parvekkeella, eli helposti voi seurata kotona mukana jos siltä tuntuu. Varmaan kaikki makkarat on parempia jos ne grillaa oikeella notskilla, mutta menkööt nyt näin ainaki alakuun.

Kabanossi Habanero

Kesän ensmäinen makkara grilliin on tämmönen habanero kabanossi. Yleensä kabanossit on ollu ihan jees ja habanero on jonnii sortin chilin kaltanen juttu, joten hype oli kova.

Mutta pettymys. Ei oikeestaan kovin tulinen, vaikka niin väittääkin ihan huutomerkin kanssa. Jotenkin tekstuuri ei oo samanlainen niinkun normaalissa vaan oudon jauhonen ja yllättävän rasvanen. Saattas mennä uunissa pottujen tai nachojen kanssa paremmin.

Wilhelm Devil's Sauce

Tätä ostin kun devil on kai sellanen kiva jamppa jolla talikko ja tökkii ihmisiä sillä tulisessa paikassa. Kuulostaa tuliselta jos jotain sellasta soossia. Tulee mieleen ahjo soossi poppamieheltä.

Mutta paskan marjat. Makeeta hilloo se sauce oli jostain... marjoista. Medium hot my ass. Dippaat vattuhillossa tavallista makkaraa ja saman saat. Tekstuuriltaan paljo parempi kun edellinen kanditaatti, eikä se nyt oikeestaan pahan makunen ollu. Harmitti vaan kun luulin tuliseks.

Kabanossi Juusto

Otetaanpa sitten tähän väliin ihan tämä oma vakiosuosikki. Ei mitään kummallista vaan normaali juustomakkara. Näitä syö kuka vaan ja jos jonnekki mökille ostaa makkaraa niin nää on aika varma valinta että menee kaupaks.

Kai näitäkin voi tuliseks sanoo kun jos kunnolla grillaa niin purastessa magman kaltanen juusto purskahtaa ja vie kitalaesta nahkan. Viiltely kannattaa tehä vaan yläpuolelle, että ei kaikki juustot valu poies.

Wilhelm Carolina Reaper Chili

Voi juku nyt Extra Hot. Reaper on sellanen huppupää jantteri viitakkeen kanssa. Luulis olevan potkua.

Ja kun ei niin ei. Väkevässä auran sinapissa enemmän tulisuutta. Mikä näitä makkarantekijöitä vaivaa näitten tulisuus luokkien kanssa. Vaikka onhan nämä nyt tähän astisista tulisin ollut, mutta jos sanotaan että on Extra Hot, niin sillon odotus on sellanen että juostaan maitopurkille ekan pötkön jälkeen.

Muuten ihan syötävä makkara ja tekstuuri ok. Saatan jopa ostaa toisen paketin.

Päivitetään tähän lisää sitä mukaa kun testipenkkiin uusia saahaan.

Tässäpä Overwatchin Mystery Heroesin statsit so far.. Rikotaan massiivisella kuvalla sivut. Ehkä joku keksii miten korjataan.

Keksin.

Oltiin tuossa muutama viikko offline käytännössä kaikkien palveluitten osalta. Palvelin ei bootannu multiuser modeen kernel päivityksen jälkeen ja ihan vaan ei admin (minä) jaksanu korjata asiaa. Alko kuitenki tulla niin paljo palautetta kun radio ei toimi että kait se piti lopulta vaivautua.

Ehkä jossain vaiheessa jaksan päivittää tämän sivunkin uudempaa versioon.

EDIT: Päivitinpä sitten tämän Ghostinkin. Jumalauta että oon ahkera.

Taas on aika listaukselle vuoden peleistä. Tuli taas pelattua pitkälti toistakymmentä 2019 julkaistua peliä.

5. The Ballad Singer

Ballad Singer on vanhojen RPG-kirjojen tyylinen interaktiivinen stoori. Tarina muuttuu valintojen mukaan.
Tarinaa voi seurata eri hahmojen näkökulmasta hahmon valinnan mukaan. Kuoleman korjatessa stoori alkaa alusta jos pelaa HC vaikeustasolla.

Tarina on semmmoinen perus fantasia. Lohikäärmeitä ja magiaa. Tarinaa on ilmeisesti kirjoitettu paljon vaikka kovin pitkä peli se ei ole. Oikeastaan kyseessä on äänikirja jossa tehdään valintoja.

4. Iratus: lord of the dead

Vuoropohjainen RPG, jossa pelataan sompoilla ja muilla möröillä.

Loistava craftaus systeemi: Ihmisistä saa elimiä että voi tehdä lisää sompoja.
Huonoja elimiä voi korvata paremmilla. Jos sompo kuolee niin harmittaa kun meni hyvät elimet hukkaan.

Pelissä on muutama kartta jonka lopussa on joku bossitaistelu. Rosteria voi kehittää sen mukaan millaisen reitin valitsi ja mitä loottia sai. Bosseilla on eri resistit ja mekaniikat joita vastaan pitää keksiä toimiva combo.

3. Raid Shadow Legends

PC julkaisu tuli 2019. Vuoropohjainen RPG. Paljon hahmoja joille voi laittaa gearia ja tehdä buildeja dungeoneja varten.

Loottipokseja ja P2W store löytyy myös. Areenalla se on hyvin ikävää mutta F2P pelaajana voi tehdä raideja ja dungeoneja ihan hyvin.

2. Resident Evil 2

Klassinen resu Paremmilla grafiikoilla. Mukava synkkä tunnelma.

Resua tuskin tarvitsee sen suuremmin esitellä.

1. Star Wars Jedi Fallen Order

Kiva DS-klooni. Tutkin kaikki paikat ja secretit.
Valosapeli ei tuntunut pampulta niinkuin Force Unleashedissa.
Muutenkin paljon avoimempi.

Tarina ei ole kovin kummainen, mutta se on tehty kerrottu hyvin. Dialogia voi jäädä kuuntelemaan varsinaisten sinemaattisten pätkien ulkopuolellakin. Hahmoilla on jotain sanottavaa loresta.

Vaikeustaso on aika hyvä parilla vaikeimmalla tasolla ja kuolema korjaa helposti.

Visuaalisesti nätti peli ja audio on kunnossa kuten SW-peleissä yleensä on.

Ei oo vuosi 2019 ollu juuri sen monimuotosempi kuin edellinen, mutta tässäpä on omat otteet parhaista PC peleistä.

5. Remnant: From the Ashes

Tämmöinen coop ammuskelu johon hieman lainattu souls peleistä elementtejä. Aika lyhyt, kun muutamassa päivässä pelattiin läpi. Pelin pahin vihollinen on lagi-kärpänen, joka saa kaikki clientit steppaamaan taivaalle kunnes hosti saa sen tapettua.

4. The Elder Scrolls Online: Elsweyr

Tällä kertaa ei ole ESO lisäri ykkösenä, mutta listalla kuitenkin. Kissaotusten hiekkamaahan hyökkää lohikärmeksiä ja niitä koitetaan pysäyttää. Samaa kuin ennenkin, mutta uusissa maisemissa. Mitäpä tästä sen enempää osaa sanoa.

3. Apex Legends

Paras battle royale markkinoilla. En sinänsä pidä koko genrestä, mutta tätä oli ihan kiva paukutella. Kolmen hengen tiimit on ihan mukava koko ja sitä turhaa paskaa alku loottailua ei ole montaa minuuttia, joten matsit on sopivan lyhyitä. Voisi pelata lisääkin, kun ilmeisesti on uusia mappejakin tullut. Tämä taisi pelastaa EA:n osakkeen jossain vaiheessa.

2. Minion Masters

Solo/Duo pelattava mobiilipeli PC:lle. Mobiili you say? Joo, yhdistetään Hearthstone ja Clash Royale niin tämä peli on hyvin pitkälti siinä. Real time lätkitään kortteja jos on manaa ja sillon spawnaa monsu omalle puolelle kenttää. Ideana on että vihun mökki pitäs saaha matalaks. Loottiboxeja on kiva availla. Pääsin jonnekkin grandmaster liigaan 2v2 modessa.

1. Star Wars Jedi: Fallen Order

Kiistatta vuoden paras peli. Adventude action peli, johon on paljon pelimekaniikkoja lainattu souls peleistä, mutta ei kuitenkaan ole yhtä raaka. Valosapelilla saa heilua ja voimia käyttää. Teknisesti loistava ja tarinakin oli ihan ok. Ei uskoisi että tämän on publishannut EA. Ostin, pelasin läpi 100% ja poistin. Mitään DLC ei kuulemma ole luvassa ja ei haittaa. Näin ne pelit ennen vanhaan tehtiin. I am fine with this.

Parempi myöhään kuin ei millonkaan. Kyseisenä vuonna ei oikein tullut yhtään mitään niin on aika vääntämällä väännetty nyt. Kuvauksia en jaksa juur miettiä.

5. Kingdom Come: Deliverance

Aika paha. Hansu perkele. Medieval RPG. No magic shit.

4. Darksiders III

Souls like. Kesken on. Kivan näkönen.

3. Assassin's Creed: Odyssey

Prequel Originsille. Ei oo kilpee. Kesken on tämäkin.

2. Monster Hunter: World

Cooppi monsun metästystä. Konsiliportti ja se näkyy. Myöskin kesken. DLC ois jo olemassa myös.

1. The Elder Scrolls Online: Summerset

Ykköseks nousee expansioni. Pelasin läpi, oli kivaa. Mukavat maisemat elffi saarella.

Nonnii pojat nyt on hyvä keinu ja siihen syypää on tämmönen puteli Plantaatiolta. Plantaatiosta tulee mieleen puuivillapellot ja orjuus. HAHAHAHA joo nyt kyllä karkas mutta ei se mittään. Aika heleposti mänöö alas tämä litku. Tulevaisuuden minälle sanon että haistappa paska. Kasaria ratiosta joten ok. Kohta männään huussin lattialla ei helvetti. Melekeen yhtä hyvä kun 20th year anniversary rommi mutta ei ihan lmkadsklmdaskjadskjdaskjdasdsakjasd tape sano että anna mennä iohan sam ia miten menee eä kato ruutua asdasdasdasd. kohta jopi koputtaa pöytää. HELLO. Ja mitä miks vittua on kaks kalenteria luurissa.

Tämmönen tuli laitteen mukana.

Kello on viisi, eikä nyt tosiaan puhuta iltapäivästä, ja Taliskeri puteli alakaa olla puolillaan. Kaippa tästä osaa jo jotain sanoa.

Neste on siis lantrattu Isle of Skye saarella Skotlannissa. Se on tuommonen isompi saari siinä länsirannikolla ja nämä mainostaavat olevansa ainut tislaamo kyseisellä saarella. Katoin google mapsista ja näin että heijän varaston ranta on aika paskaanen.

Tuli ostettua viikonlopun ryyppäämistä varten. Meh. Maku on aika puinen ja ihan imelä aluksi. Niinkun imisit hammastikkua, jota ois liotettu sokeriveessä. Alkuun maistuu kivalta kielellä ja jättää oottamaan lopuks jotain kivaa jälkimakua, mutta sitä vaan ei tule. Maistuu karvaalta niinkuin olisit asentamassa saneerattuun rintamamiestaloon väliovea ja otat puukiilan hampaihin väliin, kun tarvitsee molemmat käet muuhun ja piät sitä sitten liian pitkään suussa. Tietäjät tietää. Juohan tätä näin Warframea grindatessa. Maistuu viskille.

Törppö tätä litkua makso alkossa 55 euroa ja laadultaan sanotaanko että kymppi pois niin on kohillaan. Ostin kun muistelin tastingissa juoneeni jotain saman puljun parempaa keittoa. Kyllähän tätä ryyppää, mutta tuskin ostan toista pulloa. Ilmeisesti vanhemmat erät olleet parempia ja uus tuotanto ei oo ihan samaa tasoa.

Tässä on.

Alotetaanpa tämmönen reportaasi sarja viskeistä joita maistelen, kun on kerran tullut maku niihin nyt viime aikoina kääntyvän.

Ekana on tämmönen ilmeisesti aika perus kauraa oleva skottiviski. Jossain siellä skotlannin pohjosilla saarilla ne vääntää tämmöstä tököttiä. 12 vuotta tynnyrissä on ummehtunut. Eli on tislattu about samoihin aikoihin kun Neverwinter Nights 2 on julkastu. Voi pojat. Nimestä tulee mieleen Highlander leffat, mutta pullon viikinkiriimuteema ei oikeen sitä samaa kerro, vaikka kivan näköinen onkin.

Näin pari lasillista tätä nyt juotua, voidaan kertoa itse sisällöstä. Aika makea. Vähän vetinen. Jälkimaku on selvä palanut grillimakkaran kuori. Helposti juotava. Maistuu viskille.

Maksoi 50 lappusen Alkosta. Ei paha, mutta parempiakin on juotu. Helposti lähestyttävyyden takia ihmiset varmaan tätä kittaa.

Vuosi 2018 oli aika heikko huippupelien saralla. 2017 listaa katsoessa taso on laskenut jonkin verran.
Listalta jäi niukasti pois Vampyr ja Vermintide 2.

5 - Kingdom Come: Deliverance

Listan viimeiselle paikalle oli tunkua usean pelin verran. Kingdom Comea pelasin 60 tuntia, joten se saakoon kyseisen paikan.

Kingdom Come on keskiaikasimulaattori jossa pelataan pesantin roolissa.

Peli näyttää hyvältä hahmomallinnusta lukuunottamatta ja avoin pelimaailma on melko immersiivinen. Loppupeleissä pelistä jäi semmoinen b-luokan RPG maku, jonka perusteella listalal ei korkeammalle pääse.

4 - Far Cry 5

Ghost Recon Wildlandsin jälkeen piti etsiä muuta pelattavaa, joten Far Cry oli luonnollinen valinta, koska Ubisoftin pelejä ovat Coopilla höystettynä.

Far Cry 5 on Muricasimulaattori jossa puututaan uskonlahkon asioihin.

FC5 näyttää kartan vilkaisulta pienemmältä versiolta Wildlandsista. Lahkolaisia kiusataan kunnes heidät murhataan. FC5 maailmaan on hyvin saatu Murica-tuntua. Pelin maisemat, hahmot ja tarina ovat tätä hyvin tukemassa. Lisäksi peli on hauskalla tavalla buginen.

Coop on kyseisessä pelissä puolittain tehty ja progressio siirtyykin vain toiselle pelaajalle. Silti tarinan voi pelata maksimissaan kahden pelaajan porukassa.Siispä asiaa ei ole listan kärkipaikoille.

3 - The Counsil

Episodeista koostuva kultistipeli ehti julkaista viimeisen episodin ennen joulua.

The Counsilia voisi kuvailla kultistiseksi kävelysimulaaattoriksi, koska siinä ei ole oikeastaan varsinaista gameplaytä.

Kulttiasiat ovat aika mielenkiintoisia. The Counsil viskaa pelaajan saarelle, jossa on kartano ja outoa porukkaa. Pelissä focus on dialogissa ja asioiden etsimisessä ja tutkimisessa. Ympäristöstä löytyvät asiat auttavat pelaajaa tulevissa dialogeissa, jotka vaikuttavat tapahtumiin. Pelissä on tunnelmaa, enkä pettynyt koskaan kun haahuilin kartanolla etsien uutta dialogia. Tarina sisältää paljon juonenkäänteitä joista osa on hyvin jänniä.

Listan kärki on aikaa tiukka. The Counsil tipahtaa kolmanneksi, koska pari viimeistä episodia on vähän lyhempiä ja tarina kiihtyy loppua kohden liikaa.

2 - Assassin's Creed: Odyssey

Loppuvuodeksi löytyi peli jossa on paljon pelattavaa.

Assassins Creed: Odysseyssä palkkamurhaillaan Kreikassa.

Assassins Creed pelisarja nähtiin jo ensimmäisessä osassa. Siitä huolimatta kyseiset pelit ovat hauskoja pelattavia. Pelimaailma on ehkä liiankin iso, koska tutkiminen on aika itseääntoistavaa puuhaa. Toisaalta siinä on myös syy pelata pidempään. Sivutehtävät ovat edelleen aika tylsiä verrattuna Witcheriin.

Suttuinen kuva vitutti alussa suuresti, mutta TAA perseilyn jälkeen sain reshadella pelin pelattavan näköiseksi. Peli itsessään on hauska ja sulava. Heikkona pelivuotena solidi Assassins Creed on lähes GOTY materiaalia.

1 - The Forest

Huhtikuussa julkaistu The Forest 1.0 oli odotettu peli jo ensimmäisestä trailerista lähtien.

The Forestissa riehutaan Lost hengessä ja etsitään kakaraa, jos ihmissyönniltä joudetaan.

Siinä se nyt sitten on. GOTY. Coop. Survival. Horror. Vaikka julkaisu ei tarjoa mitään uutta, niin kyseinen peli oli hauska jo EA vaiheessa. Saaren tutkiminen ja uusiin otuksiin törmääminen oli hyvin jännittävää. Pelissä on semmoista seikkailun tuntua.

Tämä lista tuleepi nyt vähän jälkijunassa, mutta kai se on parempi myöhään kun ei millonkaan, ja kerkes ennen 2018 listaa.

Honourable mentions:

• Star Wars Battlefront II on ihan kiva ja hyvältä näyttävä paukuttelu, mutta oikeastaan pelattavaan kuntoon se tuli vasta 2018.
• Assassin's Creed: Origins toimii sulavasti toisin kuin aiemmat ja tullut pelattua jonkin verran.

5. Hellblade: Senua's Sacrifice

Tape tätä suositteli ja pelasin. Eikä suotta, sillä aika perkeleen hyvä peli onkin. Päähenkilö on nappaillut shamaanin sieniä ehkä yhen jos toisenkin ja random asioita tapahtuu kun hourailee. Tai sitten ei muuten vaan oo kaikki muumit laaksossa. Tämä tekeekin pelistä jännän. Ei sinänsä vaikea ja suhteellisen suoraviivainen, mutta maltoin pelata miltei yhdeltä istumalta läpi. Ainiin ja puzzleja on.

4. Mass Effect: Andromeda

Väittivät bugiseksi, mutta ei mitään ihmeellistä näin early access pelien aikakaudella (tai jos vertaa #3 peliin) Tarina oli OK ja mekaanisesti aika pitkälti sama kuin se uusin Dragon Age. Pelasin läpi ja harmitti etteivät tehneet delsuja, kun reddit valitti liikaa. MP oli yllättävän hyvä ja sitä hakattiin porukalla varmaan yhtä paljon kuin itse kamppanjaa.

3. Tom Clancy's Ghost Recon Wildlands

Pelattiin porukalla läpi. Kiva ammuskella jossain Boliviassa tjsp jahdaten huumekartellia. Combat kuin GTA:ssa ja vähän jotain taktista elementtiä. Osaan ehkä lentää lentokoneilla tässä pelissä. Paljon hauskoja fysiikka bugeja ynnä muuta vilmi materiaalia. Ostasin jatko-osankin.

2. Divinity: Original Sin II

Toiseksi parhaan pelin tittelin vie kyllä helpostin uusin Divinity. Tämän kaltaisia pelejä saisivat tehdä enemmänkin. Isometrinen Coop CRPG, jossa on niin paljon kaikenlaista statsia, skilliä, perkkiä ja itemiä, että ei perässä pysy. Vuoropohjainen taktinen combat on erittäin hyvin tehty. Questeja voi suorittaa monella tapaa ja ei oikeastaan haittaa jos vaikka tappaa questgiverin. Kiva keksiä tapoja, joilla voi skipata questeista osia.

1. Horizon Zero Dawn

No nyt on maaliman kirjat sekasin. Ykkös sijalla konsolipeli. Ostin PS4 tämän pelin takia ja kyllähän se perkeleen hyvä olikin. Pelin teemana on post-apocalyptinen maailma, jossa robottidinoja ja päähenkilönä nätti punapäinen nainen. Kuka nyt sellasesta ei pitäis. Konsolilla on vaikea tähdätä jousipyssyllä, mutta peli ei hirmu vaikea muuten ole. Tarina ja maailman kohtalo aukeaa mukavasti hiljakseen. Suosittelen, jos omistaa konsoolin.

Viimoinen luukku aukesi ja sieltä löytyi jouluolutta. Tämä maistuu aivan kaljalta. Olen parempaakin juonut. Roskalootan toimitus siirtyy joulun viettoon ja palaa asiaan joskus. Kiitän lukijaa. Moro.

Kaljat alkaa loppua. Luvassa on jälleen tšekkiläistä kaljoo. Tämä ei oo paha kalja.